''Oppimiseen ei ole muuta alkua kuin ihmettely.''

14.helmikuuta 2011 (ystävänpäivä!), ensimmäinen bloggaus

1. Millaiset asiat kehittävät kykyä ajatella itse? Millaiset asiat estävät sitä? Esiintyykö lukiossa asioita, jotka pikemminkin estävät kuin kehittävät kykyä ajatella itse? Mitä voit itse tehdä, jotta kykysi ajatella itse kehittyisi eikä taantuisi?
2. Miksi olisi tärkeää asettaa arvoja, tavoitteita ja päämääriä?
3. Millaiset asiat kehittävät kykyä soveltaa tietoa ja ratkaista ongelmia? Millaisia mahdollisuuksia tiedon soveltamiseen lukion oppitunnit antavat? Mitä voisit tehdä, jotta oppisit soveltamaan oppimaasi tietoa?
4. Millaiset asiat kehittävät kykyä hahmottaa kokonaisuuksia? Oletko sinä hyvä hahmottamaan kokonaisuuksia? Mitä voisit tehdä kehittyäksesi tässä taidossa?
5. Miksi kyky kommunikoida ja tehdä yhteistyötä olisi tärkeää? Kuinka hyvin nämä taidot ovat sinulla hallussa? Millaiset asiat kehittävät kykyä kommunikoida ja tehdä yhteistyötä?
6. Millaiset asiat kehittävät muista ihmisistä välittämistä ja luonnosta välittämistä?
   
   
   Lukiossa ja yleensäkin kouluissa opittavia asioita on hyvin paljon, ja opiskeleminen menee helposti pinnalliseksi pänttäämiseksi ja ulkoaopetteluksi. Yhdenkään opiskelijan ei ole mahdollista keretä ajatella syvällisesti kaikkea koulusta tulevaa tietoa, ja osa jää pakosti sisältämättä. Tietomäärä on liian suuri, ja asiat unohtuvat sitä mukaa kun uusia tulee (ja kokeet menevät ohi). Tähtäämme koulussa hyviin arvosanoihin, joita on mahdollista saada pitkälti myös hyvällä muistilla ja ulkoaopettelulla.
              Platon on sanonut, ettei oppimiseen ole muuta alkua kuin ihmettely. Ehkä myös tämä kiinnostuksen puute asioihin, ainakin joissakin oppiaineissa, on ajattelemattomuuden syy. Vain lapsena ihminen osaa ihmetellä kaikkea uutta. Tämänikäisenä olemme usein jo tottuneet kaikkeen ja turtuneet. Oppimisessa auttaisi aito kiinnostus asioita kohtaan, tällöin tietoa oppisi myös soveltamaan ja ajattelemaan elämässä, koulun ulkopuolellakin.
              Oppimisessa ja muutenkin elämässä tavoitteiden ja päämäärien asettaminen on tarpeellista. Kun on jotain mihin tähdätä, sen eteen on enemmän motivaatiota tehdä töitä. Arvojen asettamisella tehdään asioista itselle tärkeitä, tärkeistä asioista välitetään ja halutaan tietää paljon.
               Koulussa eri tieteet, taiteet ja muut ovat jaettu oppiaineiksi. Sain matematiikasta numeroksi 5, psykologiasta 10 ja ruotsista 7. Voidaan síis ajatella että olen matikassa huono, psykologiassa hyvä ja ruotsissa keskiverto. Ihmisillä on eri vahvuuksia ja heikkouksia, ja omia vahvuuksia aletaan herkästi korostamaan ja heikkouksia peittelemään. Nämä kaikki kouluaineetkin kuitenkin tukevat toisiaan. Oppiaineiden rajat täytyisi ylittää, ja tehdä omasta ajattelusta kokonaisvaltaisempaa ja laajempaa. Psykologiassa tarvitaan myös matemaattisia taitoja, ja kieliä, psykologiaa sekä matematiikkaa taas tarvitaan elämässä.
                  Tieto ei saisi jäädä kuolleeksi. Oppiminen on tehokkaampaa ja hyödyllisempää jos tietoihin yrittää liittää vaikka omia aikaisempia asioita ja sattumuksia. Yritän yhdistää omia kokemuksiani ja tietoja elämästä koulussa opittuihin asioihin, ja näin kokonaisuuksia on helpompi hahmottaa ja muistaa.
                  Vuorovaikutuksessa oppii. Itse opin muiden ihmisten kanssa keskustellessa hyvin paljon, ja asiat jäävät paremmin mieleen. Näissä tilanteissa myös asioita lisää avaava toisen mielipide tulee esiin, ja oppiminen ja pohdinta voi olla moniulotteisempaa. Hyvistä sosiaalisita -ja vuorovaikutustaidoista on hyötyä oppimiselle, ja jos on valmis kuuntelemaan myös eri tulkintoja ja näkökantoja asioista, saa itsekin laajemman kokonaiskuvan.
                  Myös muiden ihmisten kanssa olemisessa, keskustelemisessa ja oppimisessa on kyse kiinnostuksesta (ja ihmettelystä, kuten Platon on sanonut). Jos aitoa mielenkiintoa toiseen ihmiseen ja hänen mielipiteisiinsä ei löydy, on niitä myös vaikea ymmärtää tai ainakin ottaa huomioon. Ihmiset ympärilläni avartavat ajatteluani, ja minä voin avartaa myös heidän ajatteluaan.